Yksittäiset tutkimukset

Glykosyloitunut hemoglobiini antaa keskimääräisen verensokeritason tiedon viimeisten 2-3 kuukauden ajalta. Sitä käytetään diabeteksen diagnostiikassa ja hallinnan seurannassa. Korkeat arvot viittaavat pitkäaikaiseen kohonneeseen verensokeriin ja diabeteksen huonoon tasapainoon

Hepatiitti A leviää saastuneen ruoan, juoman ja huonon käsihygienian välityksellä. Tauti voi olla erityisesti aikuisilla rajuoireinen ja pitkäkestoinen.

Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Toinen annos annetaan 6–12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä, ja se antaa elinikäisen suojan. Ensimmäinen annos suositellaan otettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen matkaa.

Rokote voidaan antaa yli 1-vuotiaille.

‍

Hepatiitti A ja B ovat virusten aiheuttamia maksatulehduksia, joilta voi suojautua rokotuksella. Yhdistelmärokote antaa suojan molempia viruksia vastaan ja on erityisen suositeltava matkailijoille sekä henkilöille, joilla on kohonnut tartuntariski.

Hepatiitti A tarttuu saastuneen ruoan ja veden välityksellä, hepatiitti B veren ja seksikontaktin kautta. Rokotussarja koostuu kolmesta annoksesta (0, 1 ja 6 kk), ja täysi rokotesarja antaa pitkäaikaisen suojan. Tarvittaessa aikuisille voidaan käyttää nopeutettua rokotusohjelmaa.

Yhdistelmärokote sopii yli 1-vuotiaille lapsille ja aikuisille.

‍

Hepatiitti B tarttuu veren ja suojaamattoman seksin välityksellä. Tartuntariski liittyy esimerkiksi pistettävien huumeiden käyttöön, lääketieteellisiin toimenpiteisiin puutteellisissa olosuhteissa sekä tatuointeihin ja lävistyksiin. Osa tartunnan saaneista voi jäädä viruksen kantajiksi, mikä voi johtaa krooniseen maksasairauteen.

Rokotussarjaan kuuluu kolme annosta (0, 1 ja 6 kk), ja täysi rokotesarja antaa pitkäaikaisen, usein elinikäisen suojan. Tarvittaessa aikuisille voidaan käyttää nopeutettua aikataulua.

Rokote voidaan antaa myös lapsille.

‍

Hepatiitti C -virusvasta-aineet voivat olla merkki akuutista infektiosta, kroonisesta infektiosta tai aikaisemmin sairastetusta, mutta parantuneesta infektiosta. Hepatiitti C-virusvasta-aineet ilmaantuvat yleensä hitaasti, 4-16 viikon kuluttua tartunnasta ja 2-8 viikkoa oireiden alkamisesta. Vasta-aineet jäävät koholle vaikka infektiota hoidettaisiin tai vaikka se paranisi spontaanisti.

Immunoglobuliinit eli vasta-aineet ovat valkuaisaineita, joita elimistön puolustusjärjestelmän solut tuottavat elimistöön. Vasta-aineiden tehtävänä on sitoutua elimistölle vieraisiin rakenteisiin kuten bakteereihin ja viruksiin ja auttaa puolustusjärjestelmää tuhoamaan tunkeilijat. Immunoglobuliiniluokan A (IgA) luokan vasta-aineita on erityisesti hengitysteiden ja suolen limakalvoilla, joissa ne suojaavat hengitystieinfektioilta ja mahasuolikanavan infektiolta. Synnynnäinen IgA:n puutos voi altistaa tulehduksille ja verensiirtoreaktioille. IgA:npitoisuus voi olla koholla maksakirroosissa, autoimmuunitaudeissa ja pitkäaikaisissa infektioissa.

Efluelda on yli 60-vuotiaille tarkoitettu korkea-annoksinen influenssarokote, joka sisältää tavallista influenssarokotetta enemmän vaikuttavaa ainetta. Se tarjoaa tehokkaamman suojan influenssaa ja sen jälkitauteja vastaan erityisesti ikääntyneille, joiden vastustuskyky reagoi heikommin tavanomaisiin rokotteisiin.

Korkea-annoksinen rokote sopii useimmille yli 60-vuotiaille. Korkea-annoksisen rokotteen voi ottaa riippumatta siitä, onko aiempina vuosina saanut influenssarokotteen vai ei. Rokote suojaa kolmelta influenssaviruskannalta, ja sen antama suoja alkaa noin 2–3 viikon kuluessa rokotuksesta.

Samalla influenssakaudella voidaan ottaa joko tavanomainen tai korkea-annoksinen rokote, ei molempia.

‍

Influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssatartuntoja, epidemioiden leviämistä ja taudin jälkitauteja. Rokotteen koostumus vaihtuu vuosittain, sillä viruskannat muuttuvat. Siksi suoja on tärkeää päivittää joka vuosi. Suomessa influenssa esiintyy tyypillisesti epidemiana talvella, usein tammi–maaliskuussa, mutta viime vuosina tautihuiput ovat ajoittuneet jo vuodenvaihteen tienoille.

WHO valitsee rokotteeseen vuosittain ajankohtaiset viruskannat.

Rokote on tarkoitettu aikuisille ja vähintään 6 kuukauden ikäisille lapsille influenssan ennaltaehkäisyyn. Rokote annetaan aikuisille olkavarteen.

Influenssarokotusta ei anneta voimakkaasti kananmunalle allergisille eikä kuumeisen infektion aikana – tällöin rokotus siirretään toipumisen jälkeen. Rokotuksen antama suoja kestää influenssakauden loppuun.

‍

Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, kuten keuhkokuumeelta, keuhkoputkentulehdukselta ja korvatulehduksilta. Rokotus vähentää myös lasten antibioottikuurien tarvetta. Suurin osa rokotetuista lapsista välttyy influenssalta kokonaan, ja jos sairastuminen tapahtuu, tauti on yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

Alle 7-vuotiaat lapset saavat influenssarokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa, minkä jälkeen rokotetta annetaan riskiryhmiin kuuluville sekä heidän läheisilleen. Influenssarokote tulee ottaa vuosittain.

Lapsille rokote voidaan antaa joko pistoksena tai nenäsumuterokotteena. Pistettävä rokote sopii yli 6 kuukauden ikäisille ja nenäsumuterokote 2–17-vuotiaille. Nenäsumuterokote on erittäin tehokas, ja ensimmäisellä rokotuskerralla yksi annos riittää. Pistettävää rokotetta tarvitaan ensimmäisellä kerralla kaksi annosta.

Nenäsumuterokotteen yleisimmät haittavaikutukset ovat ohimenevä nenän tukkoisuus ja nuha.

Rokotetta ei voida antaa lapsille, joilla on esimerkiksi vaikea kananmunan allergia, vaikea astma, merkittävä immuunipuutos tai kuumeinen infektio. Jos lapsen lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö, lähikontaktia tulee välttää noin kahden viikon ajan rokotuksen jälkeen.

‍

Td-rokote suojaa jäykkäkouristukselta (tetanus) ja kurkkumädältä (difteria), jotka ovat vakavia bakteeritauteja. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja sitä käytetään aikuisten tehosterokotuksena.

Jäykkäkouristus voi tarttua haavojen kautta maaperästä tai eläinten puremista ja aiheuttaa kivuliaita lihaskouristuksia sekä hengenvaarallisia komplikaatioita. Kurkkumätä leviää pisaratartuntana ja voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia sekä vakavia sydän- ja hermostovaurioita.

Tehoste annetaan 45 ja 65 vuoden iässä, sekä tämän jälkeen 10 vuoden välein.

Tarvitset tehosterokotteen myös, mikäli saat haavan jossa , on suuri tetanusriski ja edellisestä rokotuksesta om kulunut yli 10 vuotta.

‍

Kalium on kehon nestetasapainossa tärkeä elektrolyytti, joka vaikuttaa muun muassa hermojen ja lihasten toimintaan sekä sydämen rytmitykseen. Veren kaliumpitoisuuden muutokset voivat liittyä munuaisten toimintahäiriöihin, hormonaalisiin häiriöihin ja tiettyjen lääkkeiden käyttöön.

Calprotektiini on proteiini, joka sitoo kalsiumia ja sinkkiä. Sitä esiityy monessa kudoksessa, myös valkosoluissa . Tulehduksellisissa suolistosairauksissa valkosoluja siirtyy suoliston onteloon, jolloin kalprotektiinin määrä ulosteessa kasvaa.

Kalsium on tärkeä kivennäisaine, joka osallistuu luuston vahvistamiseen, lihasten supistumiseen, hermoimpulssien välittämiseen ja moniin muihin kehon toimintoihin. Sen määrän muutokset voivat viitata esimerkiksi luuston sairauksiin, kilpirauhasen toimintahäiriöihin tai munuaissairauksiin. Kalsium on veressä sidottu albumiini-proteiiniin. Korjaamalla kalsiumpitoisuutta veren albumiinipitoisuudella saa paremman kuvan vapaan kalsiumin määrästä.

Karsinoembryonaalisen antigeenin (CEA) on proteiini, jonka pitoisuus voi nousta monissa eri syövissä, erityisesti paksusuolen, peräsuolen ja rintasyövissä. Tämä testi voi auttaa syövän diagnosoinnissa, hoidon seurannassa ja mahdollisten uusiutumisen havaitsemisessa. Sitä ei käytetä yksinään syövän diagnosointiin, vaan seurataan yleensä yhdessä muiden tutkimusten kanssa.

Testi mittaa virtsan kemiallista koostumusta, kuten pH:ta, glukoosia, proteiinia, ketoneja, bilirubiinia ja nitriittiä. Lisäksi testi osoittaa kemiallisesti virtsan sisältämiä puna- ja valkosoluja. Tämä testi auttaa arvioimaan munuaisten ja virtsateiden terveyttä sekä tunnistamaan tulehduksia. Testitulos voi myös viitata diabetekseen.

Koronarokotus suojaa vakavalta koronataudilta, sairaalahoidolta ja taudin jälkitaudeilta.

Rokotus vahvistaa elimistön vastustuskykyä ja on erityisen tärkeä ikääntyneille sekä henkilöille, joilla on perussairauksia.

Koronarokotteita päivitetään säännöllisesti vastaamaan kiertäviä virusmuunnoksia. Rokotussuoja heikkenee ajan myötä, joten tehosterokotukset ovat tarpeen suojan ylläpitämiseksi.  

‍

Testi on tehokas menetelmä COVID-19-viruksen varhaiseen havaitsemiseen. Näyte analysoidaan laboratoriossa PCR-menetelmällä, joka havaitsee viruksen geneettisen materiaalin. Positiivinen tulos osoittaa, että henkilöllä on aktiivinen COVID-19-infektio, kun taas negatiivinen tulos viittaa siihen, ettei virusta ole havaittu näytteessä.

Kortisoli on lisämunuaisten erittämä hormoni, joka säätelee kehon aineenvaihduntaa, tulehdusreaktioita, stressivastetta ja veren sokeritasapainoa. Kortisolin määrä vaihtelee vuorokauden aikana ja on aamulla korkeimmillaan. Stressin aikana kortisolin pitoisuus tulee nousta, mutta pitkään koholla olevasta kortisolitasosta on terveydelle haittaa.

Kreatiniini on aineenvaihduntatuote, joka syntyy lihasten normaalissa toiminnassa. Sen määrä veressä kuvastaa munuaisten suodatuskykyä, ja korkeat arvot voivat viitata munuaisten vajaatoimintaan tai muihin munuaisten sairauksiin.